Resident Evil (Biohazard Japanissa) on vuonna 1996 alkunsa saanut kauhupelisarja, joka keksi termin ”survival horror”. Kauppiaalle sarja on jo nuoruudesta tuttu ja äärimmäisen rakas, ensimmäisestä osasta lähtien. Resident Evil julkaistiin PS1:lle 1996 ja sarja jatkuu yhä tänäkin päivänä. Klassikkoasemastaan huolimatta sarja hieman notkahti/eksyi raiteiltaan jossain kohtaa, mutta Resident Evil 7:n myötä palautti asemansa alusvaatemyynnin lisääjänä.
Ensimmäinen osa lainasi vahvasti Alone In The Dark -peliltä pelimekaanikan ollessa samankaltainen, mutta teki kaiken paremmin. Resident Eviliä on myös kiittäminen zombien palauttamisesta kauhun ystävien tutkaan, ainakin pelimaailmassa. Pelin pihvinä on selviäminen. Vaikeustasosta riippuen aseita on vähän, ammuksia vähän ja tallentaminenkin on rajoitettua. Tallentamista varten täytyy löytää ink ribboneita ja niiden avulla voi pelin tallentaa tietyissä paikoissa konekirjoitinta käyttäen. Juoni on sinänsä peruskauraa, mutta ihan mukaansatempaava. Ilkeä korporaatio, Umbrella, luo T-viruksen joka muuntaa ihmiset eläviksi kuolleiksi ja ylläri pylläri, sehän leviää laboratoriosta. Kommelusta tutkimaan lähetetään ryhmä S.T.A.R.S -erikoisryhmän poliiseja, jotka törmäävät matkallaan erinäisiin epäpyhiin olentoihin. Mielipiteitä jakaa pelin tankkikontrollit, joissa maisema pysyy paikallaan mutta pelaaja liikkuu ja kääntyy tankin lailla. Vaatii hieman tottumista, mutta itse tykkään.
LongplayArchive:n Youtube-kanavalta voi kurkkia läpipeluuta:
2 ja 3 -osat julkaistiin myös PS1:lle ja olivat taattua Capcom-laatua, joskin kolmatta osaa, Resident Evil 3: Nemesis, voisi hieman kritisoida vaikeustason epäbalanssista. Helpolla tasolla aseita ja ammuksia on liikaa, mutta normaalitasolla lähtökäyrä on ehkä hieman korkealla. Suosittelen kyllä ehdottomasti normaalitasoa, koska muutoin mennään aika action-painotteisesti, mikä näkyi vahvemmin osissa 4, 5 ja 6. Pelit ovat käytännössä toimintapelejä ja täytyykin myöntää sarjan fanina, että osat 5 ja 6 odottavat yhä läpipeluuta. Ovat kylläkin tehtävälistalla, muttei ihan siellä kärkipäässä. Viimeinen peli PS1:lle sarjasta oli Resident Evil Survivor, joka kokeili first person-näkymää, mutta ei yltänyt ihan sarjan asettamalle tasolle.
AVGN oli asiasta tätä mieltä:
Resident Evil 4 on monien mielestä paras peli koko sarjasta, mutta omaan makuuni se on liian action-painotteinen ja zombien puute myös häiritsee vahvasti. En myöskään suuremmin pidä pelin ympäristöstä, joka on Espanjalainen kylä. Mutta menestystä ei voi kiistää, peli on pärjännyt sangen mainiosti. Läpipeluun jälkeen kirjoittajan mielenkiinto sarjaa kohtaa hieman laski ja ehkä tästä syystä seuraavat osat jäivät aikanaan kokematta.
Sitten sarjan tekijät muistivat että kauhuahan tässä piti tehdä ja tuuttasivat markkinoille Resident Evil 7: Biohazardin. Pitkän odotuksen jälkeen tarjolla oli taas selviytymiskauhua, peräti kahmalokaupalla. Peli sijoittuu Louisianan suoympäristöön ja Bakerin perheen ympärille, joiden jäseniä saa pelätä ihan tosissaan. Juoni on pähkinän kuoressa seuraava: Ethan Winters saa viestin kadonneelta vaimoltaa Mialta, joka johdattaa hänet vaimonhakureissulle edellämainittuun paikkaan. Bakerin perhe ei ole suunnitelmasta riemuissaan ja tekee kaikkensa pelaajan teilaamiseksi.
Gamers React Comp -kanavalta löytyy esimerkkimatskua Jack Bakerin säikyttelystä ja sen vaikutuksista erinäisiin streamaajiin:
Parhaillaan menossa läpipeluu VR-kakkuloiden kanssa ja kehtaan myöntää että hieman jännittää. Sarja käyttää pelissä ensimmäistä kertaa FPS-näkökulmaa, joka upottaa pelaajan pelin sisään entistä enemmän. Sama trendi jatkuu Resident Evil Villagessa (8). Village vielä itseltä kokematta, joten jätetään siitä jauhaminen tuonnemmaksi. Joskin peli ottaa vahvasti vaikutteita RE4:sta, joten se ei lähtökohtaisesti vaikuta niin itseä kiinnostavalta. 9:siä odotellessa.. RE2:sta ja RE3:sta on myös tehty uusintaversiot, oikein mainiot sellaiset, mutta jätetään nekin tuleviin postauksiin.
RetroStoresta löytyy tällä hetkellä Resident Evilin ystäville useita vaihtoehtoja eri alustoille! Listaus täältä. Pelit liikkuvat sangen nopeasti, joten kannattaa napata kiinnostavat kappaleet talteen.
